sunnuntai 31. elokuuta 2014

Elokuun viimeisiä

image

Täältäpä tulee pienet tarinat ja kuvat viime päiviltä.

Torstai-iltana olin pyöräilemässä kotiin, kun päätin koukata Nallikarin rannan kautta. Pysähdyin hiekalle, katsoin yksin auringonlaskun värjäämää taivasta ja sanoin siinä kylmässä elokuun illassa heipat kuluneelle kesälle. Oikeasti ne hyvästit pitäisi jättää tänään, just kun syyskuu alkaa, mutta tuo sattui olemaan täydellinen hetki olla haikea ja onnellinen. (Ja joo, joskus kyllä mietin, missä vaiheessa tämä kaiken fiilisteleminen menee yli. Onko kaikki aina oikeasti muka niin tunnelmallista ja ihanaa ja haikeaa? Mutta sitten toisaalta, mun mielestä elämästä saa ehkä hippusen enemmän irti kun on sellainen, joka osaa pysähtyä hymyilemään pikku jutuillekin. Sellainen, joka osaa itkeä ilosta, surusta, onnesta ja vaikka ihan muuten vaan.)

image

Perjantaina ei tapahtunut mitään kummaa! Päivällä löllin sohvalla vaaleanpunainen sydänpaita päällä, luin tenttiin, totesin että mun poikaystävä paistaa perkele maailman parhaimmat lohimedaljongit (tai lohiperhoset niin kuin eräät haluaa sanoa, haha). Voisi olla asiat huonomminkin.

Illalla käytiin Starissa leffassa katsomassa 22 Jump street, joka oli aika haufka :) Oulun Tuirassa on tosiaan sellainen pieni ja sympaattinen elokuvateatteri nimeltä Star, käykäähän fiilistelemässä minikokoisia saleja opiskelija-alennuksella, jos ootte Oulussa.

image

Lauantaina eli eilen meillä oli ihan kotibilefiilis tyttöjen kanssa. Kutsuttiin mun ja Maijan luo alotteluporukkaa, laitettiin läpällä tarjoiluja, kuunneltiin yläasteaikaisia biisejä (mun naurettava lemppari on Cheekin Mä oon niin leija) ja lopuksi mentiin Time Tunneliin. Tuossa kuvassa näkyy muuten Heisa, joka tosiaan majailee meillä vielä vähän aikaa ennen muuttoa sen ja Paukun uuteen yhteiseen kämppään.

Tänään olin töissä, ja niin oon muuten ensi viikollakin! Vielä yksi viikko ennen kuin mun opinnot alkaa, pitää varmaan tehdä postaus kuluneesta kesästä ja parhaimmista hetkistä seuraavien päivien aikana. Ulkona tuoksuu syksy, musta on ihanaa pitää kaulahuiveja ja taas alkaa se aika vuodesta, kun hävettää töissä koskea asiakkaisiin sovituskopissa näillä kylmillä sormilla. Ja joo, sitä kosketusta ei oikeasti aina voi välttää, kun auttaa etsimään oikeaa kokoa, haha. Mulla oli muuten töissä eväänä Rainbown uusi mangorahka. Vitsi oli hyvää! Pakko kehua, koska näistä mangojogurteista sun muista on ollut puhetta ennenkin.

Nyt alan tekemään vastauspostausta teän kysymyksiin, moika!

keskiviikko 27. elokuuta 2014

Opiskelupostaus

image

Jaa, ei mun oo pitänyt tehdä tämä kuin jonkun pari vuotta! Opiskelupostausta on tosiaan pyydetty useampaan otteeseen, ja nyt vihdoinkin sain aloitettua tämän. Vähän kyllä naurattaa muka pätevänä kertoa opiskelemisesta, kun en mikään malliopiskelija todellakaan ole, mutta aina sitä voi jotain tarinoida! Kerron nämä jutut silleen arkisilla ilmauksilla, eli ottakaa se huomioon kaikki fiksut ja akateemiset ihmiset, haha. Mie opiskelen siis Oulun yliopistossa suomen kieltä ja aloitan nyt mun kolmannen opiskeluvuoden. Tällä hetkellä minun sivuaine on kirjallisuus, eli käyn myös kirjallisuuden kursseja. Mutta pitää varmaan palata ihan alkuun, että saatte jonkinlaisen pohjustuksen näille jutuille.

Mullahan on ollut ihan pienestä pitäen haaveena tehdä työtä kirjoittamisen parissa. Jossain vaiheessa nuorempana ajattelin, että mun unelmat on lapsellisia ja olisi järkevämpää tähdätä vaikka lennonjohtoon töihin, mutta lukiossa hoksasin jollain tunnilla yhtäkkiä, että mun on pakko saada tehdä töitä kirjoittamisen parissa - tai ainakin yrittää, kerranhan tässä vaan eletään. En oo ikinä ollut mikään huippu kouluäikässä (vaikka sain kyllä pistettä vaille L:n lukion ylioppilaskirjoituksissa), mutta oon aina rakastanut lukea ja kirjoittaa omia tarinoita. Tavallaan on ihanaa, että oon löytänyt sen mun oman jutun tai ainakin mulla on jokin unelma, jota tavoitella.

Lukion lopussa aloin sitten miettiä, mihin hakisin opiskelemaan. Halusin kokeilla käydä pääsykokeissa, vaikka välivuosikin kiinnosti. Päätin hakea Oulun yliopistoon opiskelemaan kirjallisuutta, mutta halusin muuten vain osallistua myös suomen kielen pääsykokeisiin. Siinä huhti-toukokuussa kokeisiin lukiessa tajusin, ettei yliopiston kirjallisuus ollutkaan aineena sellaista mitä olin toivonut, ja että suomen kielen pääsykoekirjat oli selvästi se minun juttu. Yhtäkkiä päätinkin panostaa enemmän suomen kieleen. Pääsykokeissa mie en kuitenkaan pärjännyt, sillä mun opiskelutekniikka oli ollut aika huono enkä oikeasti ymmärtänyt, kuinka hyvin siellä kokeissa pitää kaikki osata (tosi tosi hyvin).

Olin sitten varasijalla, mutta välivuosihommiksihan se sitten meni. Vuoden aikana asuin porukoilla, kävin kuukauden reissun Thaimaassa ja aloitin pääsykokeisiin valmistautumisen jo talvella. Tällä kertaa hain opiskelemaan vain suomen kieltä, mutta useampaan kaupunkiin: Ouluun, Helsinkiin, Turkuun ja Tampereelle. Osa eri yliopistojen pääsykoekirjoista oli samoja, osa ihan eri aihetta käsitteleviä. Perus kielioppijutut ja suomen kielen rakenteeseen liittyvät asiat sai opeteltua aika helposti yhdestä kirjasta (Käyttökielioppi), joka ei kuulunut kaikkiin pääsykokeisiin, mutta jonka sisältö päti totta kai muiden kielioppikirjojen lailla. Ouluun oli lisäksi luettavana Kielemme kohtalo -kirja, joka sisälsi pohdiskelua ja asiaa suomen kielen nykytilanteesta ja tulevaisuudesta sekä kielen variaatiosta. Nämä kirjat luin ensimmäisenä, sillä Oulu oli mulle ykköskohde. Keväällä mun projektina oli Johdatus yleiseen kielitieteeseen -teos, joka taisi kuulua ainakin Turun ja Tampereen yliopiston pääsykokeisiin. Yleinen kielitiede toisaalta kyllä tuki mun pärjäämistä Oulunkin pääsykokeissa, sillä pystyin syventämään Oulun Käyttökieliopista opittuja tietoja eikä ne asiat tuntuneet niin irrallisilta, kun pystyi vertaamaan vaikkapa suomen kielen lauserakenteita muiden kielien vastaaviin. Kokonaisuudet on tärkeitä, helpottaa kaiken oppimista :)

Mun tapa lukea pääsykokeisiin... No, yleensä menin aina Rovaniemen kirjastoon lukuhuoneeseen päiväksi istumaan. Tein kaikista jutuista muistiinpanoja, mutten perinteisesti johonkin vihkoon vaan kalenteriin. Tuohon aikaan mun kalenteri oli täynnä pieniä laatikoita, värikkäitä taulukoita, tarroja, loruja, muistisääntöjä ja post it -lappuja. Ideana oli se, että asiat painuivat muistiin ja olivat samalla sellaisessa muodossa, että saatoin tarkistaa jonkun jutun kalenterista nopeasti vaikka töissä tauolla - ja kalenteria tulee availtua menojenkin takia usein, joten näin ne pienet muistiinpanot työvuoroja katsoessakin ikään kuin vahingossa. Oulun pääsykokeita varten opettelin ne kaksi kirjaa oikeastaan ulkoa, niin että osasin melkein kaiken täydellisesti (lauseenjäsenet on aina olleet mulle jotenkin käsittämättömän vaikeita, haha). Mie myös tulostin eri yliopistojen vanhoja suomen kielen pääsykokeita netistä ja testasin niiden kautta, kuinka hyvin osasin soveltaa oppimiani asioita. Muutenkin kokeisiin on tosi paljon mukavampaa mennä, kun tietää kokeen rakenteen etukäteen. Suosittelen tutustumaan noihin vanhoihin papereihin, niitä löytyy netistä aika helposti! Tässä postauksessa on mun fiiliksiä ennen pääsykokeita 15.5.2012.

image

Meän Oulun yliopiston suomen kielen pääsykokeen vuodelta 2012 voi katsoa täältä. Koe oli siis kaksiosainen: oli suomen kielen rakenteeseen liittyviä tehtäviä sekä essee suomen kielestä. Olin laskenut etukäteen mun todistuksesta tulevat pisteet (äidinkieli E, englanti E, lyhyt matematiikka E, ruotsi E), verrannut edellisten vuosien pisterajoja sekä sitä, kuinka paljon mun pitäisi kokeesta saada. Oli mukavaa huomata, että ihan hyvän todistuksen ansiosta oli varaa tehdä pari virhettäkin kokeessa. Mie sain tosiaan yhteensä 51,5 pistettä (todistus ja koe ) ja tässä postauksessa tuulettelin sitä, että pisteraja oli ollut edellisenä vuonna 45,75. Tuntuu ihan hassulta lukea noita vanhoja postauksia! Blogissa on kyllä se hyvä puoli, että elämän tapahtumat jää päiväkirjan lailla talteen kuvineen kaikkineen. Kiva palata lukemaan noita näin vuosien päästä.

Pääsin siis Ouluun kouluun, mutta myös Turun yliopistoon! Helsingin pääsykokeet meni penkin alle ja Tampereella en jaksanut käydä ollenkaan, koska Oulussa meni koe niin hyvin. Turku oli kuitenkin vähän liian kaukainen kaupunki, varsinkin kun seurustelin silloin Rovaniemellä opiskelevan Tuukan kanssa. Lähdin siis Ouluun, ja tästä postauksesta voi lukea mun muuttotunnelmia.

Muutin Rovaniemeltä Ouluun elokuussa 2012 ja aloitin syyskuun alussa yliopistossa fuksivuoden. Olin kyllä ihan pihalla koko sen syksyn ajan, ehkä koko ensimmäisen yliopistovuodenkin. Jotenkin tuntui, että yliopistossa opiskelemisen... idea, rakenne ei vaan mennyt mun päähän, haha. Mikä HOPS, mikä sivuaine, tentit gradut hä? Kyllähän meille yritettiin kovasti selittää, mistä missäkin on kysymys, mutta mulla ainakin hävetti esittää tyhmiä kysymyksiä ja elin mieluummin pimennossa, haha. Mutta kyllä ne asiat ajan kanssa selviää! Nyt kahden vuoden jälkeen musta tuntuu, että tajuan yliopiston pointin...

Alun tutustumisten jälkeen alkoi opiskelu. Meillä oli ekan vuoden syksyllä suomen kielen kursseja, kirjallisuuden kursseja (suurin osa suomen kielen opiskelijoista ottaa sen sivuaineeksi) sekä joitain random kursseja, jotka monien humanistien ja kielten opiskelijoiden kuuluu käydä ikään kuin yleissivistyksen vuoksi, jos noin voi sanoa. Esimerkiksi suomen kielen rakenne, yleisen kielitieteen peruskurssi, fonetiikka ja Academic English oli tällaisia kursseja, jotka hyödyttää pääaineesta riippumatta omia opintoja. Tuo oli kyllä kiva juttu, sillä me aloitettiin minun nykyisen kämppiksen eli Maijan kanssa yhtä aikaa suomen ja ruotsin opiskelu. Saatiin noiden yhteisten kurssien ansiosta opiskella fuksivuoden alussa yhdessä - nykyään kummallakin on vaan niitä omia kursseja. Mutta itse suomen kielen opiskeluun kuuluu siis yksinkertaisesti sanottuna suomen kieli ja kaikki sen eri puolet. Monet luulee, että me käydään läpi samoja juttuja kuin peruskoulun äikässä - ei todellakaan, vaikka välillä liippaisikin läheltä. Me käydään noita suomen kielen eri puolia kursseittain: yksi kurssi liittyy yhteen asiaan, vaikka joskus tietenkin asiat menee lomittain. Tässä esimerkkejä meän kursseista ekoilta vuosilta:

Suomen kielen rakenne
Kielenhuolto
Kielen vaihtelu
Äänne- ja muoto-oppi
Kriittinen medialukutaito
Lauseoppi
Kirjakielen vaiheet
Johto-oppi
Tekstilajit ja kirjoittaminen
Sanasto ja nimistö
Murteet
Semantiikka

Meän opintovuosi on jaettu neljään periodiin, ja nuo kurssit kestää sisällöstä riippuen yhden tai kaksi periodia (eli muutaman viikon tai puoli vuotta). Kursseista saa eri verran pisteitä, ja nuo opintopisteet on laitettu vastaamaan suunnilleen kurssilla tehtävää työmäärää. Mutta esimerkiksi semantiikan neljä pistettä sai tosi helposti, ei ollut montaa luentoa eikä tehtäviäkään, ja joidenkin kurssien esitelmät ja tentit on sitä luokkaa, että pisteitä saisi tulla enemmän kuin kolme. Riippuu aika paljon kurssista!

image

Meän kursseilla on usein se kaava, että pidetään luentoja ja kurssin lopussa on tentti (tai useita tenttipäiviä, jolloin voi osallistua kun itselle sopii). Meillä suomen kielen linjalla on kohtuullisen vähän ryhmätöitä, luentopäiväkirjoja, tehtäviä tai esitelmiä, ainakin jos vertaa Maijan opintoihin. Maija opiskelee pohjoismaista filologiaa (eli ruotsia). Mie oon tehnyt suomen kielen kursseilla kahden vuoden aikana vissiin pari esitelmää ja ryhmätyötä. Eli tosi vähän! Muutamalla kurssilla suoritukseen on kuulunut essee tai tehtäviä. Kirjallisuuden puolella on enemmän luentopäiväkirjoja, ja tentin tilalla on joskus pitkä essee.

Nuo meidän kurssit on ripoteltu opintovuosille sisällön kannalta loogiseen järjestykseen, mutta periaatteessa niitä voi käydä vähän miten haluaa. Meillä yksi kurssi ei vaan yleensä ole kuin kerran vuodessa, joten sitä ei kannata missata - ja voi olla taas jollain toisella kurssilla pihalla, kun ei ole pohjatietoa asiaan liittyen. Mun opinnot on edistyneet ihan ok tahdilla. Ensimmäisenä vuonna jäin ihan hulluna jälkeen muista (mie panostin niin paljon blogiin, että postaukset meni tenttien edelle), mutta viime vuonna sain kirittyä aika hyvin. Nyt on oikeastaan tosi mukavaa aloittaa kolmas vuosi, koska ei oo sellainen pieni paine päällä niin kuin viime syksynä; tiiän, että mulla on sopivasti opintopisteitä ja tiiän, että tuun saamaan niitä sopivasti lisää. Oon nimittäin vasta viime vuonna tajunnut, miten mun kannattaa yliopistossa opiskella ja miten kurssit pääsee helposti läpi ("helposti" mutta kuitenkin niin, että asiat jää päähän). Mun tokan vuoden arvosanat onkin paljon parempia kuin ekan vuoden. Tällä hetkellä mulla on reilusti eniten kolmosia, ja niiden lisäksi pari nelosta, muutama kakkonen ja pari ykköstä - plus tietenkin sellaiset kurssit, joista saa arvosanan sijaan suoritusmerkinnän.

Viime vuonna mun tavallinen päivä yliopistolla kesti usein kello kahdeksasta tai kymmenestä jopa kuuteen illalla, sillä luentojen jälkeen jäin usein tietokonesaliin tai kirjastoon hengailemaan tai lukemaan tenttiin siihen asti, että illan jumpat alkoi Teknopalatsilla (yliopiston vieressä sijaitseva kuntosali, jossa kävin melkein koko viime lukuvuoden). Luentoja on päivän aikana yleensä kahdesta neljään kappaletta, ja luennothan kestää noin yksi ja puoli tuntia. Puolen tunnin tauoilla voi käydä syömässä tai kahvilla :)

image

Suomen kielen opiskelijoille järjestetään ihan kivasti tapahtumia ja juhlia, vaikka meitä onkin Oulun yliopistossa tosi vähän vaikka teekkareihin verrattuna. Sitten on tietenkin humanistien yhteiset riennot, sekä kaikille opiskelijoille suunnatut juhlat - eli valinnanvaraa kyllä on! Mie en kuitenkaan ole ihan hirveän aktiivisesti osallistunut mihinkään yliopiston juhliin. Ekana vuonna olin fuksisuunnistuksessa ja fuksien baarikierroksella silloin syksyllä, mutta esimerkiksi opiskelijavappu jäi kokematta. Enkä oo ikinä osallistunut sitseihinkään, apua. Tokana vuonna kävin Vulcanaliassa, jossa esiintyi Redrama, sekä fuksisuunnistuksessa hengailemassa suomen kielen rastivahtien kanssa. Meillä on tummanvioletit haalarit, joiden väristä tykkään tosi paljon! En vaan oo käyttänyt mun haalareita kuin vissiin kolmesti. Voin tehdä mun haalareista oman postauksen joskus, haluan näyttää mun ostamat merkit teille! Ja nyt ensi vuonna pitää kyllä käydä myös poikkitieteellisissä haalaribileissä, nekin on kokematta. Mulla vaan on ollut vähän korkea kynnys pitää haalareita, musta ne on vaan vähän huvittavat :D Varsinkin haalareissa ja jossain biletopissa tanssiminen baarissa, huh huh... Mie suosin jotain tosi yksinkertaista, mustaa yläosaa  ja mustia Converseja haalareiden kanssa.

Tästä tulevasta lukuvuodesta oon kyllä erityisen innoissaan. Sen lisäksi, että opinnot on paremmassa jamassa kuin viime syksynä, meän porukasta kaksi tyttöä on tosiaan muuttanut Ouluun ja aloittaa opiskelun yliopistossa. Päästään kunnon possella tapahtumiin - ja onhan se ihanaa nähdä kavereita luentojen välissä, käydä yhdessä syömässä ja lojua yliopiston kirjastolla "tekemässä kouluhommia". Tekee tavallisista arkipäivistä erityisiä ja auttaa jaksamaan :) Mie en luultavasti vielä tänä vuonna aloita kandin naputtelua, vaan käyn kaikki kurssit rauhassa läpi ja katson sitten, mikä tilanne on. Mulla ei oo mikään hirveä kiire valmistua (opiskelijakamut varmaan sanoisi tässä vaiheessa, että "Ollaan huomattu" :D), vaan sellainen kuusi vuotta yliopistossa voisi olla mulle ihan jees. Mitä sen jälkeen - ei vielä mitään hajua. Moni suomen kielen opiskelijahan päätyy opettajaksi, mutta mie haluaisin pitää kiinni haaveista päästä tekemään jotain vähän erilaista, ehkä luovempaa. Oon myös miettinyt markkinoinnin opiskelua, sillä media kaikessa muodossa kiinnostaa mua, mutten tiiä siitä sitten. Ainakaan vielä :)

Semmosia juttuja mulla tuli mieleen! Ja pakko mainita tässäkin yhteydessä: joo, mie opiskelen suomen kieltä, mutta kirjoitan tänne blogiin aika rennolla meiningillä ja osittain puhekielellä. Eli tämä ei oo mikään näyte mun kielenhuoltotaidoista, haha. Mutta hei, laittakaahan kommenttia jos siellä on muita suomen kielen opiskelijoita. Ja kommenttiboxissa saa esittää lisäkysymyksiä ja tarkennuksia, jos postauksesta jäi jotain kysyttävää mieleen. Mie vastaan mielelläni :)

tiistai 26. elokuuta 2014

Mitä nyt kuuluu? ☁☂

image

No hyvää.

Tällä hetkellä istun mun huoneessa naputtelemassa tätä teille, ja meän olkkarissa tytöt katsoo Salkkareita. Meillä on ihana kommuunimeininki taas täällä mun ja Maijan luona, sillä tässä kuussa Ouluun muuttava ja eilen opiskelut aloittanut Heisa asuu meillä tämän viikon - ja itse asiassa eilen meitä oli täällä yhteensä viisi ihmistä yötä :) Ihanaa seurata, miten noilla kahdella fuksivauvalla lähtee käyntiin elämä Oulussa ja opiskelu yliopistossa, tulee ihan mieleen oma muutto Ouluun pari vuotta sitten. Samalla tavalla ihan hukassa, haha. Noilla ei taida sentään mennä vuotta ennen kuin saa kuulla, että Tuirassa on ranta. Ja siis muutenkin mahtavaa viettää näin tiiviisti aikaa yhdessä, sillä me ei olla kuitenkaan useampaan vuoteen asuttu samassa kaupungissa Sofian ja Heisan kanssa.

Mie tulin tosiaan viime torstaina takaisin Ouluun sieltä Helsingistä, ja siitä lähtien oon ollut suurimman osan ajasta kotona. Tai no, mitä nyt eilen kävin keskustassa lääkärissä tämän selän takia. Kipua on jatkunut jo kaksi viikkoa, blää. Tällaiset jutut on vähän hankalia mulle, sillä vaikka kuinka valitan ja voivottelen, en kuitenkaan ikinä oo muka sitä mieltä, että vaiva pitäisi ottaa vakavasti. Ajan varaaminen lääkärille tuntuu aina jostain syystä ihan ylitsepääsemättömältä mulle, haha. "Ei tämä nyt niin paha oo..." Kaikkihan alkoi niin että käveleminen, selän suoristaminen, kumartuminen, pään taivuttaminen alas sekä yleisesti liikkuminen sattui hulluna jonnekin syvälle alaselkään, ja mm. aivastaminen, nauraminen sekä yskiminen saattoi nostaa kyyneleet silmiin ihan kamalan kivun takia. Hain kivun alkamisen jälkeen heti seuraavana päivänä sairaslomaa, mutta selkää ei tutkittu oikeastaan ollenkaan. Helsingissä pysyin liikkeessä lääkkeiden voimalla ja viikon jälkeen tuntui siltä, että tila on reilusti paranemaan päin. Nyt sunnuntai-iltana tuli kuitenkin taas ihan kunnolla takapakkia: koitin tunnin makaamisen jälkeen nousta sohvalta seisomaan (nojasin käsillä sohvan selkänojaan), mutten pystynyt laittamaan painoa jaloille ihan helvetin kovan selkäkivun takia. Jalat vähän niin kuin petti alta kun sattui niin paljon, uudestaan ja uudestaan. Kyllä se selkä sitten taas tottui seisomiseen, ja pienen itkun jälkeen pystyin taas kävelemään. Seuraavana päivänä menin taas lääkäriin, jossa mulle määrättiin muutamat lääkkeet (kunnon cocktail, yäh), suositeltiin pysymään liikkeessä ja kehotettiin jatkamaan seuraavaksi esimerkiksi fysioterapeutin tai naprapaatin luo. Mulla on ollut aika huono olo näiden lääkkeiden takia, mutta kivut on kyllä vähentyneet! Ah ihanaa. Oon omasta mielestä jopa aika ketterä ja sulavaliikkeinen - ainakin jos ottaa huomioon, että pari viikkoa sitten poikaystävä talutti mua kuin vanhaa mummoa :D Saa nähdä milloin pääsee seuraavan kerran salille, varmaan vasta joskus parin viikon päästä.

Oon nyt siis vielä pari päivää vapaalla, mutta uskon että lähipäivinä alkaa helpottaan! Mulla olisi jo hirveä hinku osallistumaan kaikkiin yliopistojuttuihin näiden kahden fuksin aktiivisuuden takia, haha. Hävettää miten huonosti sitä itse on osallistunut kaikkiin opiskelijatapahtumiin viime vuonna! Nyt on onneksi hyvä syy skarpata. Ensi viikko on kuitenkin vielä vapaata niin juhlien kuin luentojenkin suhteen, sillä mun eka luento on vasta tiistaina 9.9. Huomisen ainoa suunnitelma on käydä Maijan kanssa Kärkkäisellä etsimässä peiliä ja lamppua mun huoneeseen (laitan teille sitten kuvia, kämppäpostaus vieläkin tekemättä), sekä lukea syksyn ensimmäiseen tenttiin, johon menin innostuspäissäni ilmoittautumaan :D Pakko saada opiskella jotain.

Tässä muuten tämän hetken raiskatuin syysbiisi meän porukassa: Marlon Roudette - When the beat drops out. Mitä mieltä ootte tuosta? Sopii jotenkin kivasti tähän alkusyksyyn hihi. Jännä miten onnellinen olo mulla on ollut näistä kivuista huolimatta: on rakkaita joka lähtöön, syksy vaikuttaa näillä näkymin ihan huipulta, bloggaaminen tuntuu niin mukavalta... Toivottavasti teilläkin menee hyvin <3

Ps. Aloitan huomenna vastauspostauksen kirjoittamisen, joten jos teillä on vielä jotain kysymyksiä mielessä, heittäkää niitä kysymyspostaukseen täällä!

sunnuntai 24. elokuuta 2014

Arvonnassa liput Time Tunnel -tapahtumaan

image image image image

Kaikenlaista supinaa ja säpinää oon Time Tunnelista kuullut, mutta tämän kesän päätteeksi pääsen kokemaan tapahtuman ekaa kertaa ihan itsekin. Mulle tarjottiin liput blogiyhteistyönä, ja sain samalla pari lippua arvottavaksi teillekin. Päätettiin meidän porukassa, että tämä on selvästi paras tapa päättää kesä 2014, ja vitsi oon innoissaan koko hommasta. Kyseessä on siis Suomen pitkäikäisin elektronisen musiikin tapahtuma, joka on järjestetty 20 vuoden ajan Oulussa. Pääpäivä on lauantaina 30.8. ja paikkana Oulun kaupunginteatteri. 

"Pääartistiksi saapuu ranskalainen Fred Falke. Ensivisiitille Ouluun tulevan Falken uskomaton kyky remixata ja tuottaa erilaisia artisteja kuuluu miehen DJ-seteissä, joissa yhdistyy ranskalainen elektro ja nu-disco sekä myös 90-luvun hip hop. Remixejä on vuosien varrella syntynyt mm. Tiestolle, Jamiroquaille, Justicelle, U2:lle ja Ke$halle.

Kakkossalin pääesiintyjä Koobra on tehnyt pitkän uran marginaalisen elektronisen musiikin parissa erinäisillä pseudonyymeillä. Vuonna 2013 Koobran ja Joannan kappale Something Real saavutti suuren yleisön huomion Nokia Lumia 925 -mainoksessa. Heidän uusin yhteiskappaleensa on DJPP:n ja Ercolan Celebrities Recordsilla viime keväänä julkaistu Never Over. Koobran musiikkivalikoima soi Bassoradiolla, jossa hän juontaa Starboard-erikoisohjelmaa yhdessä muiden kollektiivin jäsenten kanssa.

Yhtenä pääsalin suomalaisista vetonauloista nähdään YleX:n perjantai-illoista tutuksi tullut tanssimusiikin veteraani, jo 20 vuotta alalla ollut DJ Orion. Yksi Suomen monipuolisimmista DJ:stä tuo lavalle levyjen lisäksi rumpukoneita ja kontrollereita, joiden avulla mies pystyy liikkumaan saumattomasti DJ-työskentelyn ja improvisoidun livesoittamisen välillä genrerajoista välittämättä."

Jos haluatte kuunnella vähän näytteitä esiintyjien biiseistä, niitä voi kuunnella tältä soittolistalta Spotifystä. Tapahtuman ennakkolippuja saa 20 eurolla Oulun Micksissä, Valveella ja Oulu10:ssä, ja Lippupalvelun nettisivuilta hintaan 22,50 euroa. Ovelta pääsee sisään 25 eurolla. Mutta, laitetaan vielä arvonta pystyyn! Osallistumisaikaa on keskiviikkoiltaan 27.8. saakka, ja mie ilmoitan onnekkalle voitosta sähköpostitse torstaina aamupäivällä. Tapahtuman ja samalla arvonnan ikäraja on K18, ja osallistua voi kommentoimalla oman sähköpostiosoitteensa kommenttiboxiin :)

Perheaamiainen ja ajatuksia meidän tyttöporukasta

image image image

Laitoinkin jo muutama postaus sitten parit kuvat tältä ihanalta aamiaiselta, mutta pakko palata tähän vielä kerran. Kun oon matkustanut yöjunalla Helsinkiin, yleensä se seuraava aamu menee tokkuraisena keskustassa pyörien ja liikkeiden avautumista odotellen. Tällä kertaa saatiin heti perille päästyämme viedä kamat Taijalle ja mennä Anulle tyttöjen luo syömään suoraan katettuun pöytään.

Tuossa aamiaisella kertailtiin kuulumisia, kuultiin isoja ja pieniä uutisia, hymyiltiin ja itkettiin. Tuntuu ihan hullulta, kuinka paljon asiat on muuttuneet: joskus oli kymmenen tyttöä ja Rovaniemi, Kauppayhtiön lounaat ja perjantai-Onnela, yhteiset tunnit lukiossa, Pöykkölän kotibileet, jumpat Kuntokarusellissa, turhat riidat ja draamat, reissut Leville, kaikki se huolettomuus eikä tietoa tulevasta. Nyt kymmenen tyttöä ja kaksi kaupunkia, opiskelua ja erilaisia työpaikkoja, omat asunnot, eroja ja sormuksia, uusia alkuja ja aitoa ystävyyttä, välittämistä. Ja onneksi vielä on jäljellä myös paljon vanhaa: yhteisenä kaupunkina Rovaniemi, vieläkin täydet kymmenen koossa, paljon naurua ja ruokaa ja ylivedettyä läppää - sekä jokaisen tytön omat vanhat ihanat tyhmät piirteet, joihin ihastuu ja ärsyyntyy vielä vuosien jäljeenkin.

Oon myös onnellinen siitä, että loppujen lopuksi kaikilla meistä menee niin hyvin. Ei se oo niin itsestään selvää. On aina niin mahtavaa nähdä, miten sattuma tai kohtalo, elämä tuo ihania juttuja muiden kohdalle: yksi toteuttaa jo nyt unelmaansa työn saralla meikkaaja ja maskeeraajana, toinen uskaltaa löytää rakkauden muilta mailta ja kolmannesta vain näkee, että elää yhtä onnellista arkea kuin ansaitseekin. Ja oon kiitollinen siitä, että tästä syksystä lähtien meitä on Oulussa jo kuusi (kaksi paria kämppiksiä, kaksi omassa asunnossa) - ja loput neljä kuitenkin kohtuullisen matkan päässä Helsingissä. On siitä nykyajan älypuhelinelämästä oikeasti niin paljon hyötyäkin, meän yhteydenpito ja porukan kasassa pysyminen olisi varmaan ollut ihan erilaista, jos sama hajautuminen olisi tapahtunut kymmenen vuotta sitten.

Hassua, muutaman vuoden päästä mie varmaan luen tätä postausta ja mietin, kuinka nuoria ja huolettomia me oltiin näin 22-vuotiaina. Elämä on aika siistiä.

Ps. Jos tykkäsitte postauksesta, saa tykkäillä Facebookin puolellakin :)

lauantai 23. elokuuta 2014

WEEKEND FESTIVAL 2014

image

No niin, vihdoinkin postaus viime viikon Weekendistä! Pikkuisen hujahti aikaa kuvien selaamiseen ja muokkailuun...

Pääsin siis osallistumaan tapahtumaan blogiyhteistyönä, ja nappasin mun seuralaisiksi Netan ja Pauliinan. Tytöt oli käyneet Weekendissä aiemmin, mutta mulle tämä kerta oli ensimmäinen - ja hyvä fiilis jäi mieleen. Järjestelyt on muuttuneet vuosi kerrallaan paremmiksi, kaikki festareilla meni mun mielestä sujuvasti ilman ruuhkia ja tunnelma oli kumpanakin päivänä mahtava :)

image

Perjantaina mentiin alueelle eli Helsingin Kyläsaareen kuuden jälkeen. Aurinko paistoi, joka paikassa näkyi juhlaväkeä, taustalla jytisi basso ja kaljajono oli lyhyt, haha. Meillä oli priority-liput, joilla pääsi omalle pikku alueelle tilaamaan juomia. Iso plussa, ei tarvinnut jonotella koko viikonlopun aikana paljoa yhtään. Festarialueella oli mm. Coca Colan, Haribon, JC:n ja Glitterin pisteet, ruokakojuja, erilaisia putiikkeja sekä rodeolaitetta ja jättitrampalla valjailla hyppimistä.

image image image

Perjantain höpöasu näytti tältä. Ja farkkushortsit on alla - kuitenkin jeevelit mietitte, mitä helman alla piilee! Laitoin pitkästä aikaa kunnolla silmämeikkiä ja jäin ehkä koukkuun. Ehkä tuo ei kuitenkaan oo sellainen rento arkimeikki... Mutta, mitä mieltä ootte asusta?

image

Perjantaina katsottiin mm. Dimitri Vegas & Like Mike, Martin Garrix, Afrojack ja Calvin Harris, eli suurin osa ajasta meni päälavan hoodeilla. Vähän harmittaa, että perjantain Zomboy ja lauantain Alex Kunnari meni meiltä ohi, mutta ei voi mitään! Haluttaisi laittaa tähän videota noista seteistä, että tunnelma välittyisi oikein kunnolla - oli nimittäin oikeasti niin mahtavaa sateestakin huolimatta. Ihana Paukkuhan ei suostunut menemään suojaan, vaan veti sadetanssia muiden kyykkiessä pöytien alla ja oli loppuillan kuin uitettu koira, raasu.

image image image image

Perjantain viimeinen esiintyjä eli Calvin Harris oli mun mielestä päivän paras. Syynä se, että keikan aikana oli täydellinen mielentila sen soittamiin biiseihin: Sweet nothing meni suoraan sydämeen ja tänä kesänä kyllästymiseen asti kuultu Summer nosti kyyneleet silmiin, koska se hetki valojen välkkyessä pimeässä jotenkin sinetöi koko tämän menneen kesän. Wake me up -biisistä tuli kyllä viime vuonna sellainen, ettei sitä voi kuunnella muistelematta 2013 kesää, ja sama taisi tapahtua tänä kesänä Summer-kappaleelle.

image

Calvin Harris antoi kunniaa Darudelle (siis artistille, ei sille juomista seuraavalle ololle) ja soitti vielä keikan lopussa Sandstormin - oooaaaaaaa oli siistiä. Siihen vielä ilotulitukset päälle.

Lauantaina oltiin alueella taas joskus seitsemän jälkeen, ja päästiin heti katsomaan Knife Partya.

image image

Ja huh huh olin innoissaan, kun mun menneiden vuosien lempparit kajahti yksi kerrallaan soimaan! Bonfire, Internet Friends, LRAD... Kiljahtelin ja hypin riemusta ja halusin ottaa kaikesta videota, haha.

image image imageimage

Haha, mitä kuvia. Ei mitään hajua ketä nuo pojjaat on!

Mulla oli Weekendissä molempina päivinä mukana minun Canon, jolla oli huippua päästä kuvailemaan. Miehän en mikään ammattilainen ole, mutta vitsi tykkäsin räpsiä kuvia noista valoista, ihmisistä ja ilotulituksista illan hämärtyessä ympärillä.

image
image image

Kahden päivän juhlimisen päätti Deadmau5. Me taidettiin olla vähän liian kaukana lavasta ja hyppivästä ihmisjoukosta, sillä keikan tunnelma ei välittynyt täysillä ihan meihin asti - harmi, sillä aiemman lyhyen Youtube-tutkimuksen perusteella mun odotukset oli korkealla Deadmau5:in suhteen. Se erottui kyllä muiden esiintyjien joukosta, ei esimerkiksi huudellut yleisölle jatkuvalla syötöllä niin kuin muut. 

Siinäpä pieni katsaus mun muistikortille tallentuneista otoksista - lisää kuvia ja videoita löytyy mun Instasta nimellä @sitasalminen. Ihan hullun isot kiitokset vielä Weekendin porukoille tästä yhteistyöstä, tarjositte kyllä mahtavan kokemuksen tälle rääpäleelle :) Ensi vuonna sitten ilman selkäkipuja ja entistä kovemmalla menolla.

Sanokaa hep, jos tykkäsitte postauksesta! Ja laittakaa kommenttia, jos olitte paikan päällä - ja varsinkin, jos satuitte päätymään joihinkin näistä kuvista :)

perjantai 22. elokuuta 2014

Juttuja Helsingistä

image

Kotona ollaan!

Kirjoitan tätä postausta vähän hämilläni, sillä blogiin laitettiin nyt ensimmäistä kertaa Inspiration-mainokset ja pitkään neitseellisen valkoisella pohjalla bloganneena tämä tuntuu isolta muutokselta. Miehän olin Inspirationissa ekan kerran vuonna 2012, mutta lähdin pois viime keväänä Blogbook-portaaliin siirtymisen takia. En tosiaan ollut Blogbookissa kuin sen kolme kuukautta, ja nyt kesällä mua pyydettiin takaisin Inspirationiin. Päätin kokeilla tällä kertaa jäsenyyttä mainoksien kera - toivottavasti tämä on teille lukijoillekin ok. Oikeasti toivon :) Toinen hämmentävä tekijä taitaa olla olohuoneesta kuuluva BodyCombat-musiikki, sillä Maija the kämppis harjoittelee tuolla ohjattavia biisejä. Aika kotoisaa tällainen, viettää sadepäivää kotona rästihommia hoidellen toisen ollessa seurana. Ei oo tullut harrastettua vähään aikaan.

Mutta, mie oon siis tullut takaisin Ouluun viikon reissulta. Oli aika siisti loma! Joka itse asiassa kyllä jatkuu vielä keskiviikkoon saakka, jolloin mie palaan töihin. Ja koska en pysty vielä treenaamaan, mulla ei oo kalenterissa oikeasti mitään velvollisuusasioita moneen päivään - kunhan vaan parantelen selkää, postailen ja näen rakkaita. Ja kaikenmoisia rakkaita tuli nähtyä Helsingissäkin! Tässä vähän tarinoita ja kuvia reissulta :)

image image image

Perjantaina ja lauantaina meän meiningit keskittyivät Weekendin ympärille - siitä postaus erikseen! Säästettiin shoppaileminen maanantaille ja yritettiin aina mennä alueelle ajoissa. Eihän se ikinä onnistunut, mutta ei se mithän. Ehdittiin esimerkiksi lauantaina just sopivasti Knife Partyn keikalle, eli ajoitus oli periaatteessa täydellinen. Mun hirveät selkäkivut onneksi helpotti aina kun sai vähän juotavaa, pystyin jamittelemaan ihan hyvin kumpanakin päivänä. Pakko muuten kertoa, että kunnon oululaisena tilasin perjantai-iltana festareiden jälkeen smetanaa pizzan päälle, kun majoneesipizzaa ei ollut känkkylän listalla. Haha, oli aika ällöttävää... Onneksi lauantaina käytiin tyttöjen kanssa Fafa's-nimisessä paikassa hakemassa kunnon mätöt. Kävin tuolla tokaa kertaa ja jäin taas niin koukkuun. Jos ette oo vielä testanneet noita taivaallisia täytettyjä pita-leipiä, niin tänä viikonloppuna mars maistamaan!

Ja koska puhun näköjään mielelläni ruoasta, jatketaan samalla linjalla: sunnuntaina vietettiin tyttöjen kanssa ihana kesäinen Ravintolapäivä.

image image

Jäi aika mahtava ensivaikutelma Ravintolapäivästä, kun koki sen ensimmäisen kerran Helsingissä! Ihan hulluna erilaisia ruokia ja ihmisiä ja tuoksuja ja äää. Mie en oo nimittäin koskaan ennen käynyt kiertämässä Ravintolapäivän kojuja, en Oulussa enkä Rovaniemellä. Syötiin päivän aikana noita kuvissa näkyviä tapaksia, sushia, kevätkääryleitä ja mun oli pakko käydä tilaamassa thaimaalaista ruokaa, sillä halusin päästä puhumaan niille myyjille. Tuli niin hyvä fiilis, kun pääsi jolkottamaan thaita :D Päätettiin myös tyttöjen kanssa, että ensi kesänä osallistutaan Ravintolapäivään täällä Oulussa perustamalla oma koju. Löytyisikö sieltä asiakkaita? Ei osattu vielä päättää, mitä myydään, mutta kylläpä tässä on aikaa suunnitella!

Maanantai oli meän shoppailupäivä; kierrettiin tyttöjen kanssa monta tuntia kauppoja ja aiheutettiin yleistä hämminkiä meän murteella. Mie ostin Helsingissä oikeastaan paljon kaikkea pientä tai halpaa: pipon, kaulahuivin, alepaidan, aletopin, alehuivin, 15 euron kengät, 17 euron hameen ja sitten sitä perinteistä krääsää Tigerista. Maanantai-iltana taas mulla oli treffit kahden hassun pojan kanssa :)

idimage image

Nähtiin Jannen ja Valtterin kanssa seitsemän aikoihin ja päädyttiin lopulta Morrion's ravintolan uuteen Pizzeria & Spagetteria -pisteeseen, joka sijaitsee Santa Fe:n vieressä Aleksanterinkadulla. Mie söin pizzan, jossa oli kanaa, avokadoa, vuohenjuustoa, pestoa ja rucolaa - ei huh huh oli hyvää!

Ei sillä, kyllä poikien pizzaburgeritkin vaikutti aika hyviltä... Ootteko koskaan maistaneet tuollaista? Pizza, jonka sisällä on hampurilaistäytteet.

image image

Terkkuja muuten vielä pojille, oli huippua nähdä <3

Maanantai-iltana Eve ja Paukku lähti takaisin Ouluun, mutta mie jäin vielä pariksi päiväksi Helsinki-tyttöjen luo kyläilemään. Oli jotenkin aivan ihanaa olla yötä tyttöjen asunnoilla, toivottaa hyvät yöt Netflixin katsomisen jälkeen ja herätä heti aamulla ystävien seuraan.

Tiistaina näin entisen Olemassaolosta-blogin Senjaa (maailman ihanin tyttö, oikeasti) ja illalla kävin isän ja sukulaisten kanssa syömässä taas ravintolassa.

image image

Nyt voin muuten rehellisesti sanoa, että tuli nälkä näitä kuvia muokkaillessa. Yksi tuollainen läskipasta tänne kiittää hän!

image

Keskiviikkona näin vielä Kristiinaa ja Henriä, ostin rakkaalle tuliaiset ja lähdin yöllä OnniBussilla Ouluun. Eikä maksanut kuin 20 euroa, pakko suositella! Meillä oli niin symppis kuskikin (tai sitten perus mie, sydän heikkona vanhoihin miehiin). Tuolla bussilla pääsee parhaimmillaan muutamalla eurolla kaupungista toiseen, jos vaan varaa matkan ajoissa.

Mie sen sijaan haluan kyllä nyt rauhoittua hetkeksi kotiin, on tullut pyörittyä siellä sun täällä viimeiset viikot ja kaipaan arkea. Oon salaa fiilistellyt syksyä, vaikka vannoinkin vetäväni kesätytynä elokuun loppuun asti. Meillä on vielä yli kaksi viikkoa luentojen alkamiseen, ja tuntuu hassulta, kun osa on jo ihan koulu-moodi päällä. Miekin haluan! Kun mulla oli luppoaikaa Helsingissä, mie kirjoitin ylös koko syksyn ajalta kaikki mun luennot kalenteriin... Joka ikisen luennon neljän kuukauden ajalta, haha. Oli ihan parasta! Ja sitten vaan koristelemaan.

Oon kirjoittanut tätä postausta monta tuntia, ja Maija kuuntelee vieläkin tuolla olohuoneessa Scootterin Combat-biisejä. Illan suunnitelmissa olisi nähdä tyttöjen kesken täällä meillä, mutta sitä ennen haluan vielä kirjoitella teille seuraavaa postausta. Katsotaan huomenna, mikä se sitten on :)

sunnuntai 17. elokuuta 2014

Kysymyspostauksen aika!

image

Koska edellisestä kerrasta on ihan tuhottoman kauan aikaa (vuosi, kaksi?), päätin pistää uuden kysymyspostauksen teille ilmoille!

Eli nyt saa kysyä ja osimoilleen ihan mitä vaan. Mie jaan vastaukset luultavasti useampaan osaan vaikkapa aihealueittain, joten uteluita saa esittää niin minun tapoihin ja mieltymyksiin, blogiin, thaimaalaisuuteen, treenaamiseen, opiskeluihin, Ouluun, Rovaniemeen, lapsuuteen tai ihan vaikka mun kuulumisiin liittyen. Mie lupaan vastata teille parhaani mukaan :) Ja aikaa on ensi viikon loppuun asti, eli viikon verran! Kokoan sitten vastaukset ja julkaisen ne joskus elokuun lopulla. Oon tosiaan vielä Helsingissä, mutta laittelen kuulumispäivityksen tulemaan viimeistään huomenna. Täällä on ollut ihanaa ja Weekendit meni super hyvin, Instasta löytyy kuvia ja videoita nimellä @sitasalminen.

Mutta hei, laittakaapa kysymyksiä tulemaan :)



Postauksen kuva: www.harrirauhanummi.com